|
Musiikki > Säveltäjä ja lauluntekijä > Sanoitukset >
Diktaattorin ökylele
Säveltäjä ja lauluntekijä
Diktaattorin ökylele
(Reino Markkula / Juha Vainio mel. “Pankinjohtajan vapaailta” muk. Ilkka Aaltonen)
Miks’ mulle rooli diktaattorin tää on on suotu ylpeä?
näin ypöyksin miettii “Vladimiro Vitsi”.
Vaikk’ kansansuosiossa tilastoissa saankin kylpeä,
mä silti ääneen usein sanon: - No, voi hitsi!
On lauantai-ilta, väki täyttää kapakan
- se ainut on ilopaikka Kremlin taajaman.
Nyt eikö asemansa vuoksi
Vouva mukaan mennä voi?
Nyt eikö soitto juuri hälle myöskin soi?
Politbyrosta ohjeet sellaiset on hälle annettu,
niin ettei kansan nähden huvitella saisi.
Kun oli “karkkejakin” sopivasti juuri nautittu,
niin Vouva miettii: - Enkö sentään uskaltaisi!?
Hän aarteitaan penkoo, avaa kultakotelon,
vain hetkeä odottanut ökylele on!
Ja syke suonissaan, se sama kuin KGB-vuosinaan
nyt “Vladimiro Vitsi” lähtee jammaamaan.
- Duumasta doimeen! tuumii ukko kapakan jo ovella -
on Puna-armeijalla siellä kuorositsi.
Ja jalokivin koristeltu ökylele povella
nyt sisään astuu itse “Vladimiro Vitsi”.
Soittimen hellästi hän nostaa rinnalleen,
ja silmänsä sulkien näin alkaa näppäileen.
On kööri ällistynyt taidoista
tuon pienen despootin
- on äijän soolo mitä uskomattomin!
(soolo)
Ei tällaista suosiota kukaan toinen saa,
on diktaattorin ökylele kovaa valuuttaa.
Ja mitäs siitä, jos on vanhus tsaari vihonviimeinen,
on Punatori kohta putinpuhtoinen!
Hän soittaa sooloaan!
(Omistettu Vladimir Vladimirovitshille)
|