Harrastukset > Seikkailija ja maailmanmatkaaja > Esiintymismatkat > Taicawarvas Unkarissa -08

Seikkailija ja maailmanmatkaaja

Taicawarvasta ja nestemäistä gulassia keskiaikajuhlilla Unkarissa! -08

Teksti: Ilkka Aaltonen / Liisa Kosonen

Monta uskomatonta yhteensattumaa oli ehtinyt seurata toistaan, ennen kuin mahdottomasta tuli mahdollinen: Teatteri Hyökyvuoren Taicawarvas-musiikkinäytelmä esitettiin viime tiistaina Unkarin Esztergomissa täydelle katsomolle!

Espoon kaupungin 550-vuotisjuhliinsa tilaama komedia on saanut loisteliaan vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoilta. Faktan ja fiktion sekoittamisen mestarikokit Ilkka Aaltonen ja Ilkka Pollari ovat jälleen kerran ylittäneet odotukset: Espoon syntyhistoria ja nykyvaltuuston poliittiset kähminnät saavat huiman perspektiivin, kun kaupunginjohtaja Corqueta Makkonen löytää metrotyömaalta Johannes Kastajan ukkovarpaan. Tärkeää projektia uhkaava pyhäinjäännös, rahoituspaineet ja taistelu valtiovallan kanssa piinaavat kaupunginjohtajaa yölläkin. Pian hän kieriskelee levottomana vuoteellaan ja uneksii liukuvansa keskiaikaan - todistamaan Espoon irrottautumista Kirkkonummen seurakunnasta!

Kesäkuun ensi-iltakatsomossa Hyökyvuorella istui Espoon entinen tiedotuspäällikkö Reima T.A. Luoto, joka näytelmän nähtyään tuli tiedustelemaan, millä ehdoilla Taicawarpaan saisi elokuussa Esztergomin keskiaikajuhlille. Ehdoista päästiin nopeasti yksimielisyyteen, ja niin näiden ystävyyskaupunkien kolmikymmenvuotiseen yhteistyöhön kirjoitettiin uusi lehti: espoolaisen harrastajateatterin vierailu sukulaiskansan mailla toteutui upeasti Unkarin kansallispäivänä!

Luoto hoiteli ammattimaiseen tyyliinsä koko savotan. Hän painatti unkarinkieliset julisteet, tiedotti vierailusta oikealle ja vasemmalle, järjesti lentoliput sekä majoitukset - ja pisteeksi ii:n päälle ylipuhui Esztergomin linnateatterin taiteellisen johtajan Laszlo Horanyin toimimaan näytöksessä munkkiasuisena juontajana! Samaan aikaan Esztergomiin lähti kymmenpäinen Suomi-Unkari-seuran delegaatio, jonka matkanjohtajana Luoto niin ikään toimi. Taicawarpaan esitys oli luontevasti sijoitettu ryhmän matkaohjelmaan.

Matkaan lähdettiin maanantaina 18.8. kukonlaulun aikaan. Hyökyvuorelaisten ei tarvinnut viedä mukanaan rekvisiittaa ja lavasteita Suomesta kuin minimimäärä, sillä paikallinen yhteistyökumppani hoiti lähes kaiken: instrumentit, sohvat, pöydät, tuolit ja jopa sepän alasin odottivat valmiina lavan reunalla, kun näyttelijät pukupusseineen saapuivat perille. Teatterilava katsomoineen oli rakennettu keskiaikaisen linnan sisäpihalle, kaupungin monumentaalisen tuomiokirkon kupeeseen.

Pikaisen paikkaan tutustumisen jälkeen ehdimme osallistua ystävyyskaupunki-illanviettoon, jossa kuulimme isäntiemme vuolaita kiitoksia teatterivierailun johdosta sekä paatoksellisia puheita kansojemme välisen sukulaisuuden ja ystävyyden ainutkertaisuudesta. Espoon kaupunkia tilaisuudessa edusti sivistystoimen johtaja Riitta Hurme. Ennen nukkumaanmenoa pistäydyimme vielä ulkomaillakin eli kävelimme muutama vuosi sitten avattua siltaa pitkin Slovakian puolelle. Totesimme matkailun avartavan ja palasimme majapaikkaamme.

Tiistaina valkeni Unkarin kansallispäivä kauniina ja helteisenä. Aamiaisen jälkeen pääsimme vihdoin treenaamaan. Lämpötila kohosi lähelle neljääkymmentä astetta, kun teatterilaiset ohjaaja Aaltosen johdolla sovittivat tarinan paikallisiin olosuhteisiin. Sisääntulot ja ulosmenot sovittiin, "Ei lahoon aittaan" -laulu harjoiteltiin "Budapestin Juliskan" melodialla ja Erika-tulkki opetti seppä-Antille, miten sanotaan "että sellasta" unkariksi. Juontajamunkiksi lupautunut Laszlo ei kiireiltään ehtinyt harjoituksiin, mutta lahjattomathan ne harjoittelee, lohdutti Reima. Ilkka A. ja Reima sopivat keskenään merkiantosysteemistä: kun Ilkka räpäyttää silmäänsä pianon takana, Reima tökkää salamannopeasti vieressä seisovaa näyttelijää kylkeen ja kuiskaa numeron - jonka perusteella tämä sitten vetää repliikkinsä.

Itse esitys saatiin alkamaan aikataulun mukaisesti klo 18.00. Yleisöä oli saapunut paikalle hieman toista sataa eli katsomo oli lähes täynnä. Yllätyimme paikalle vihdoin ennättäneen Mr. Horanyin näyttelijäntaidoista: tämä kuusissakymmenissä oleva herrasmies pudotteli Reiman etukäteen kääntämät ja numeroidut vuorosanansa niin ällistyttävän tarkasti ja ammattitaidolla, että koko tarina tuntui lähtevän uudenlaiseen lentoon hänen käsittelyssään! Yleisö eli henkeään pidättäen mukana koko kaksituntisen näytöksen - eikä tuntunut yhtään haittaavan tahtia, vaikkeivät kaikki sanaleikit luonnollisestikaan voineet aueta vieraalla kielellä. Esztergomin ystävyyskaupungin syntyhistoria sen sijaan aukeni paikallisille taatusti uudesta näkökulmasta. Loppuaplodit olivat pitkät ja lämpimät. Niiden saattelemina oli mukava siirtyä seuraamaan kaupungin juhlailotulitusta sekä nauttimaan unkarilaisen pitopöydän antimista läheiseen kellariravintolaan.

Karonkassa laulettiin kaikki mahdolliset pustan sävelet, tulipunaruusut sun muut unkarinviinit, innostuipa Laszlo vetäisemään "Viulunsoittaja katolla" -musikaalin nimikkosävelmänkin Ilkan säestäessä haitarilla. Yö meni enemmän tai vähemmän nestemäistä gulassia nauttiessa sekä ystävyyskansojen suhteita tiivistettäessä, joten Lufthansan aamulennolle ahtautui joukko kaikkensa antaneita hyökyvuorelaisia.

Mutta ehdittiinpä hienosti Kivenlahden iltanäytökseen, jossa mm. valtuuston puheenjohtaja Markku Sistonen seurueineen pääsi nauttimaan valtuuston puheenjohtaja Sirkku Mastosen edesottamuksista. Ohjaaja Ilkka Aaltonen voi olla ylpeä suojateistaan sekä esikoisohjauksestaan.