Musiikki > Säveltäjä ja lauluntekijä > Kronikat > Oman polun vaeltaja Aaltonen

Säveltäjä ja lauluntekijä

Oman polun vaeltaja Aaltonen

(Vainio mel. "Vanha salakuljettaja laitinen" / san. Ilkka Aaltonen -94)

Sedälleni Reima Aaltoselle 60 v.

Korvensuussa pikku Reima Aaltonen
takaa jauhosäkkien
ryömii vilkuillen.
Auki jäänyt pihaportti,
isän vanha ajokortti
seikkailuun ne veti pojansydämen.

Aika lapsuuden näin mieleen jälleen palaa
bussin perässä en enää pompi salaa.
Kuului huuto äiti-Hilman:
- Heti kottiin, tai jäät ilman
päivittäistä, ravitsevaa iltapalaa.

Veljenpoikain esikuva Aaltonen
hyvin muistaa vielä sen
ajan mennehen;
kuinka saunan lautehilla
tarinoiden puolivilla
kuulijoihin jätti jäljen ikuisen.

Aika nuoruuden näin mieleen jälleen palaa,
luettiin Hellaakoskea ja Katri Valaa.
Korvanheilutukset somat,
röyhtäisyt nuo pohjattomat
vastas' kymmenkuntaa Milanon La Scalaa.

Nikkarointivirtuoosi Aaltonen
takaa parrupinojen
hiipii muistellen:
Syntyi vene vanerista,
kellonmuotti styroxista,
leppähalko tuli linnun muotoinen.

Aika miehuuden näin mieleen jälleen palaa,
Måsaholman perustusta kun sai valaa.
Aamujuoma ihmeellinen:
piimämössö herkullinen,
iltaisin sai itseongittua kalaa.

Vanha kuvataiteilija Aaltonen
takaa öljyvärien
katsoo miettien:
jos ei lemmen galleriaan
mies vie koskaan aatoksiaan,
eessä tie voi olla yksinäisyyden.

Aika vapauden mieleen jälleen palaa,
nousi jalka kevyesti, trala-lalaa!
Loppui poikamiehen laulu,
raumalainen naamataulu
kultaraamit sai, ja sitä yhä halaa.

Vanha kieltenopettaja Aaltonen
takaa koulukirjojen
nauraa itselleen.
Aina joskus unohtuu,
"silvuplee" vai "vassakuu",
tänään tulee jälkeen "hyvän huomenen".

Vanhan tarvitse ei enää vaihtaa alaa,
rikospaikalleenkin pyromaani palaa.
Vielä löysi uuden sukseen:
Iltalykyn toimitukseen
mieli vapaa-aikoinakin yhä palaa.

Oman polun vaeltaja Aaltonen
taakse ruusunlehtien
kuivaa kyynelen.
- Jos nyt kurtun syliin saisin,
säestystä avittaisin,
saatais loppumaan tää laulu leikaten.

Tänään vietetään me Reiman juhla-galaa,
pölhintä ei pääty ennen aamupalaa.
Kymmeniä koossa kuusi,
silti mies kuin kirja uusi:
täynnä yllättävää, kiinnostavaa salaa!