Musiikki > Säveltäjä ja lauluntekijä > Matkalaulut > Viimeisen Inkan kirous

Säveltäjä ja lauluntekijä

Viimeisen inkan kirous (Peru -88)

(sävel: "El condor pasa" / san. Ilkka Aaltonen)

Yö hautaholvin ylle laskeutuu
punertuu täysikuu
ja aika unhoittuu.
Nyt sarkofagin kansi aukeaa
narahtaa, käsi maljan kohottaa
ja taasen katoaa.

Ei saa nyt rauhaa janoltaan
mies muinainen.
Veisaa näin viisi maksastaan
mies muinainen...
tuo inka viimeinen.

On vuosisadat maannut yksinään
selällään,
kaiku kolkko laulun tään
vain pyörii mielessään.
Ei käärinliinat lahot vierellään
pystykään
häntä enää estämään,
taas täyteen vetää pään.

Ei saa nyt rauhaa janoltaan...