|
Musiikki > Säveltäjä ja lauluntekijä > Omat laulut >
Naisen paras ikä<
/span>
Säveltäjä ja lauluntekijä
Naisen paras ikä
(Ilkka Aaltonen -19)
Kun tasavuosia täytit taas, kulta,
teit mulle vaikean kysymyksen.
En sitä oottanut olis mä sulta,
ja siksi ohittaa yritin sen.
- Sä vielä pidätkö minusta, armain,
vieläkö katseeni sut sytyttää?
Vai joko viilentää tukkani harmain
hehkun lempemme liedestä tää?
Mä tiesin, vastasin niin taikka näin,
ei tästä hetkestä helppoa tuu.
Sä minut ymmärrät taas väärin päin,
ja sanat toisiinsa sotkeutuu.
“Ei naisen ikään voi viitata ääneen!”
- tuo vanha viisaus päässäni soi.
Jo taakse kukkeimman nuoruuden jääneen
tiesin, vaikkei niin sanoa voi.
Sun kanssas astelin leinikkilehtoon,
kätes pehmeä mun kädessäin.
Käki kukkui, ja tullessa ehtoon
tunteet entiset silmistäs näin.
Mä nimes koivuun uudelleen vuolin
ja olin valmis nyt vastaamaan:
- Keski-iän molemmin puolin
nainen on parhaimmillaan!
Kuunvalon loisteessa sain sulta suukon,
ja poskellas näin kyyneleen.
Tuskin kauniimpaa mikään muu on
- metsän aistin myös hiljenneen.
Sun kanssas astelin leinikkilehtoon,
kätes pehmeä mun kädessäin.
Käki kukkui, ja tullessa ehtoon
tunteet entiset silmistäs näin.
Mä nimes koivuun uudelleen vuolin...
|