|
Musiikki > Säveltäjä ja lauluntekijä > Sävellykset > Ilman impi
Säveltäjä ja lauluntekijä
Ilman impi
(Ilkka Aaltonen -12 / Aunimarjut Kari)
Keinui kerran korkealla
kauniina kuin kukka
ilman impi ihanainen,
valtoimenaan tukka.
Koreata kultaliinaa
suihki sukkulallaan,
niitä, näitä lauleli,
ja kangas kasvoi allaan.
Minkä neuloo neiti nuori?
Kelle kehrä kulkee?
Liekö vainen sille, joka
immen syliin sulkee...
Sattui siihen Väinämöinen
näylle ihanalle,
katsoi piika pilvistänsä
alas kankahalle.
Keinutteli korkealla.
Väinö kuiski kättä.
Nauroi, huiski näätärinta:
- Tulen pyytämättä!
Tuo vain tuohta kivestä,
tuo aidaksia jäästä,
kehrävarren murusista
venonen pois päästä,
laineille kun lasket,
jos et koske sormellakaan,
jopa tulen, jopa olen omasi,
sen takaan.
|