Usko tai älä! > Kotimaa > Kari Rinne –sukuseuran perustaminen –93

Usko tai älä! - Kotimaan kohokohtia

Kari Rinne –sukuseuran perustaminen –93

Vuonna -93 Kovanen Yhtiöiden johtajaveljekset Hannu ja Heikki Kovanen kutsuivat joukon miespuolisia ystäviä jo perinteeksi muodostuneille Ruska-swingeille Pyhätunturille. Kutsuttujen listalla oli myös muuan Kari Rinne, joka jostain syystä ei pystynyt lähtemään tällä kertaa matkaan, mutta lähetti ryhmän mukana terveisiä eräälle Pyhätunturin hotellin respatytölle.

Terveiset välitettiin perusteellisesti: kaikille mahdollisille vastaantulijoille kerrottiin lämpimät terveiset Kari Rinteeltä - ja huoneisiin kirjoittauduttiin Kari Rinteinä. Kun tanssiparketilla jo kolmas partneri oli esittäytynyt Kari Rinteeksi, halusi eräs naistoimittaja kuulla, mistä ihmeestä oli kysymys. Selitin haudanvakavana koko tarinan:

- Tämä saattaa kyllä kuulostaa hieman omituiselta, mutta olemme kaikki yhdeksän todellakin Kari Rinne -nimisiä. Kyseessä on sukuseuran kokous. Kaikki alkoi kolme vuotta sitten puhtaasta sattumasta, kun kaksi meistä törmäsi ravintola Korpilammella. Kävi ilmi, että meillä oli vielä sama syntymäpäivä, tosin eri vuonna. Tästä riemastuneina - ja aluksi puhtaasta uteliaisuudesta - päätimme katsoa Helsingin puhelinluettelosta, montako Kari Rinne -nimistä miestä sieltä löytyisi. Löysimme seitsemän - ja hetken mielijohteesta soitimme kaikille! Kaksi heistä kiinnostui sen verran "sukuseuran" perustamisesta, että lähtivät mukaan seuraavaan tapaamiseen, joka pidettiin toissa vuonna Aulangolla. Siellä ilta onnistui yli odotusten, ja otimme seuraavaksi syyniin koko Suomen puhelinluettelot: maa jaettiin neljään osaan, ja kaikkiin 32 Kari Rinteeseen otettiin yhteys. Näistä viisi saatiin mukaan, ja nyt ollaan sitten täällä Pyhällä...

Tässä vaiheessa tyttö oli jo kaivanut muistiinpanolehtiönsä esiin ja alkoi ihastuneena kirjoittaa yksityiskohtia ylös:
- Uskomaton juttu! Saanko kirjoittaa tästä jutun Koillis-Lapin Sanomiin? Kaikkien Karien luvalla tietysti..?

Mikäs minä häntä enää olin kieltämäänkään... Kun juttu aikanaan ilmestyi, oikea Kari Rinne sydämistyi ensin ikihyviksi, mutta tarkemmin ajateltuaan löysi jutusta hyviäkin puolia.

Tytön silmät laajenivat ällistyksestä: - Ei voi olla siis totta!? Anteeksi nyt.. että epäilin, mut...

Längelmäveden Kari ja toinen Espoon Kareista vetivät myös lompsansa esiin ja ojensivat niitä tyttöressua kohti:
- Haluat varmaan katsoa loputkin? Kas tässä!
- Ei, ei... ei tarvitse! Olen tosi pahoillani...

Näin syntyy muistoja.