| | | | |
Luonnonystävä
Seikkailija ja maailmanmatkaaja
Pelimies ja urheilija
Historioitsija
Ennätystehtailija ja vedonlyöjä
Korpifilosofi
Muut harrastukset

Harrastukset > Muut harrastukset > Teekkarilaulut > Palautetta

Muut harrastukset

PALAUTETTA JA KESKUSTELUA TEEKKARILAULUISTA

Oikaisu:

Edellisessä Tekniikan Akateemiset -lehden numerossa tällä palstalla esiteltiin teekkarilaulu "Nostakaamme malja", jonka yhteyteen oli päässyt singahtamaan virhe: kappaleen sanoitti vuonna -67 teekkari Jussi Pulkkinen (ei Antero Hakapää), ja se ensiesitettiin samana vuonna Otanmäen kaivoksella kolmimiehisen kvartetin voimin!

Kommentti:

Seppo Räisänen on ottanut yhteyttä toimitukseemme ja pyytänyt kannanottoa seuraavaan väitteeseensä:

Hummeripojat-nimisen teekkarikvartetin nimi herättää ihmetystä. Ovatko teknisen koulutuksen saaneet kaverit luonnontieteellisesti niin pinnallisia, etteivät osaa kirjoittaa nimeään oikein? Minusta sen kuuluisi olla "Hummaripojat" (vrt. "hummata"), ei kai hummaamisella ja merten äyriäiseläimillä voi olla mitään tekemistä toistensa kanssa!

Onkohan nimi tahallinen väännös tuosta oikeasta muodosta vai olisivatkohan kaverit plagioineet sen internetin nykysuomesta? Vai yrittävätkö rinnastaa oman tuotteensa ja oikean hummerin kauppa-arvot?

Seppo Räisänen

Ilkka Aaltonen vastaa:

Nyt täytyy myöntää, että piti lukea toisenkin kerran nämä rivit varmistuakseni siitä, että kysyjä taitaa olla peräti tosissaan! Seppo Räisänen on tehnyt aivan oikean havainnon huomauttaessaan, ettei hummaamisella ja merten saksiniekoilla ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa ? mitä nyt jälkimmäisten nauttimisen yhteydessä joillakuilla on tapana myös hieman hummata.

Mutta kerrottakoon nyt tässä yhteydessä Sepolle ja muillekin lukijoille, että lauluyhtye Hummeripoikien nimi viittaa tietysti laulajien mieltymykseen paitsi sofistikoituihin, kulinaariskokonaisvaltaisiin nautintoelämyksiin myös vähintään kaksimielisen verbaaliaggregatian sietämättömän kutkuttaviin sokkeloihin.

Ilkka Aaltonen

Korjaus:

TEK:n jäsen Jukka Yli-Penttilä on seurannut kasvavalla innolla "Teekkarilaulun alkulähteillä" -palstaa ja löytänyt marraskuun numeron "Koskenkorvalaulusta" kiusallisen virheen: melodia pujahtaa parin tahdin ajaksi mieskuorosovituksen kakkostenoristemmaan kohdassa "...riemuella suo, siispä veikko juo..."
Pahoittelen - ja onnittelen reipasta muusikonalkua tarkkakorvaisuudesta!

Ilkka Aaltonen

Kommentti:

Olen ilolla seurannut artikkelisarjaasi teekkarilaulujen taustasta, mutta
haluaisin korjata virheellisiä tietoja Aqua Veran historiasta.

Vuonna 1910 painetussa SONR:n (Suomen opiskelevan nuorison raittiusliike muistaakseni) laulukirjasta löytyy laulu "Lauletaanpas vedestä", jonka ensimmäinen säkeistö menee:

Lauletaan nyt vedestä, jota aina riittää.
Vaikka kuinka joisit sä, ei se lopu siitä.
Pikku Iidan jano on, myöskin Kallen Anteron.
Ahhah kuinka hyvältä, Sentään vesi maistuu!

Laulussa on myös kolme muuta, teekkaripolville tuntemattomiksi jäänyttä
säkeistöä raittiuden ihanuudesta.

Antero lienee peräisin tuolta, herrat Lehtiranta ja Vartia ovat ehkä
lisänneet omat nimensä sanoihin, mutta en antaisi heille kunniaa laulun
alkuperäisistä sanoista. SONR:n aikoihin käytetystä melodiasta minulla ei
tosin ole tietoa.

Aqua Vera on myös Polyteknikkojen Raittiusseuran epävirallinen
tunnuslaulu, jonka puheenjohtaja laulaa sitseillä murehtien viinan
paheksuttavaa määrää pöydällä.

terveisin,
Teppo Rinta-Filppula, Polyteknikkojen Raittiusseuran puheenjohtaja 2001

Kommentti:

Tervehdys Nakkilan kirkon vaiheilta!

Toivottavasti kirjoitan oikealle Ilkka Aaltoselle, siinä tapauksessa kirjoitan,
jos olette Tekniikan Akateemiset-lehden "Teekkarilaulun alkulähteillä" jutun
kirjoittaja, jossa esitellään otsikossa mainittu laulu. Heikki Asunnan
sisarenpoikana olen erittäin tyytyväinen, että ko viisun alkuperä tuli näin
julki. Olen joskus huvikseni kysellyt teekkariporukoissa, kuka on sanoittanut
Eino Leinon juomalaulun. Kysymys on saanut huvittuneen vastaanoton, kuin kysyisi Sepeteuksen poikain isän nimeä! Jutun viimeinen lause jäi vähän vaivaamaan: Heikki Asunta kuoli Ruovedellä 28.6.1959. Olin seitsenvuotiaana pojannassikkana hänen hautajaisissaan. Toisaalta eihän Heikki totaalisesti ole kuollut, eläähän hänen runoutensa. Arvo Turtiainen muisti eläessään aina muistuttaa, kuinka Heikki Asunta heilutti sinimustaa lippua kolmekymmentä luvulla ja hän (siis Turtiainen)ja muut kommunistit joutuivat toimimaan maan alla. Olen enoni ansioista ylpeä.

parhain terveisin
Ilkka Kulmala

Kommentti:

Hyvä Ilkka Aaltonen,

Sain viikko sitten koulu- ja opiskelutoveriltani Alpo Hyppöseltä tuon Hullua Kirvesmiestä koskevan artikkelin. Viikon asiaa mietittyäni olen päättänyt ilmoittautua. Tosin pienin varauksin.

Se oli kesällä 1961-63, kun nuoremman veljeni Niilon kanssa tällaisia yhdessä kehittelimme. Veljeni keksi idean, tai oli alun jostain kuullut. Siitä meillä ei ole tietoa, miten valmis idea oli kysymyksessä - oliko vain alkusanat, vai oliko joku jo kehitellyt laulun pidemmältikin.

Joka tapauksessa minä olen vastuussa valmiin teoksen markkinoinnista. Polin Pokkamontussa sitä lauleltiin, ja siitä ilmeisesti muodostui klassikko.

Pari korjausta haluaisin tehdä lehdessä olleeseen tekstiin:
* Toisen säkeen alku pitää olla "Sinne missä aivokoppa ...."
* Kolmannen säken loppu on aikojen kuluessa muuttunut kovin raakaan muotoon "jo veri tirskahtaa". Ilmeisesti kansa haluaa lisää verta areenalle. Meidän sanoituksemme oli "nään kaiken tummuvan", joka antaa paljon omakohtaisemman kuvan tapahtuman kulusta, ja lisäksi täyttää tuon minimaalisen muuttamisen periaatteen täydellisesti.

Olihan tämän tyylistä kansanmusiikkia siihen aikaan liikkeellä muitakin, kuten
* Hän, jumalauta, viulullaan löi päähän toista soittajaa. Ja sitten viulun särkyneen heitti hän pois..
* Oi miksei saavu noutamaan. Tuo inssi uljas nuori loistoautollaan..

Näistä ei tietääkseni ole jatkoa olemassa, ne ovat jääneet tuollaisiksi snapsilaulun kaltaisiksi kiekaisuiksi.

Kiitokset kiintoisasta lehtiartikkelista.

Heikki Lähepelto
Tekniikan lisensiaatti

Oy Laatutyo Lahepelto
Hiekkaniemenkatu 14
53950 LAPPEENRANTA
Puhelin 05-4731506, Telephone +358-5-4731506
Faksi 05-4731504, Fax +358-5-4731504
http://www.laatutyo.com
heikki.lahepelto@laatutyo.com

Kommentti:

Hyvä kollega,

olen seurannut mielenkiinnolla teekkarilaulujen listaa, jota olet
koonnut "Tekniikan Akateemiset" lehteen. Olen leikannut jokaisen
laulusivun itselleni leikekirjaani muistiin.

Olen myös kerännyt laulukirjoja, joissa teekkarilauluja on koottu tai
esiintyy muiden laulujen mukana.Sinulle varmaan tuttu on Polin
Viisuvitamiini vuodelta 1949, jossa kemistikoulutuksen saaneelle
sopivia lauluja ovat ainakín: Laulu entropiasta . Samasta vihkosesta
löytyy myös TEK 9/2003 s. 51 laulu "Takki pois".
Muita lauluvihkosia minulla on:
- Hauskaa pikkuJoulua, Fazerin julkaisema v. 1951
- Nortamon Laulajapoika WSOY v. 1966
- Jätkän laulukirja, toim. Metsä-Kalle ja toimituskunta, Kustannus oy
Mantere, Hki1947
- Pari Lahden Mallasjuoman julkaisemaa laulukirjaa: JUOlahti Mieleeni
ja Sinisen tuopin lauluja, joista
kummastakaan ilmestymisvuotta ei löydy.

Tuli noista Sinun lauluistasi TEK Akateemisessa, että niistä olisi
hienoa saada koottua Yhtenäinen lauluvihko tai - kirja.
Noita vanhoja lauluja ei monikaan tämän päivän teekkari ole kuullut,
joten niiden säilyminen olisi varmasti Teekkari-perinteen kannalta
erittäin tärkeää. Enpä tiedä, mitä mieltä olet asiasta?

Suo anteeksi tämä häiriöni näin Joulun edellä. Toivotan Sinulle oikein
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta !

Monin terveisin

Simo Liukkonen
Teknillinen korkeakoulu
PL 6100
02015 TKK
puhno: 09 - 451 2571
Email: <mailto:Simo.Liukkonen@hut.fi>Simo.Liukkonen@hut.fi