Usko tai älä! > Maailmanmatkat > Johannes Kastajan käsivarsi Montenegrossa –08

Usko tai älä! - Maailmanmatkojen kohokohtia

Johannes Kastajan käsivarsi Montenegrossa –08

Montenegron nähtävyyksien opaskirjasesta löytyi uskomaton detalji: maan muinaisen pääkaupungin Cetinjen luostarissa säilytetään Johannes Kastajan käsivartta! Tämähän pitää ilman muuta käydä tsekkaamassa.

Luostariin mentiin ikivanhojen tammien muodostamaa kujaa pitkin. Kyselin aarrekammiota pihalla maleksivilta munkeilta, jotka pahoittelivat, ettei sinne päästetä kuin yli kymmenen hengen ryhmiä ja niitäkin vain etukäteen tehtyjen varausten mukaan. Höh?! Pettymys oli suuri. Istahdin puiston penkille valittamaan maailman epäoikeudenmukaisuutta.
- Ja minä kun olen matkannut kaukaa tänne asti vain nähdäkseni Johannes Kastajan käden!
- Anteeksi...? Sanoitteko Johannes Kastajan käden? Ei sitä säilytetä aarrekammiossa vaan tuolla kirkkosalin puolella! Tätä tietä...
Pomppasin pystyyn ja lähdin toiveikkaana seuraamaan keski-ikäistä mustakaapua. Pienen pyhätön seinät olivat täynnä erilaisia madonnan- ja ristiinnaulitunkuvia. Munkki johdatti minut jalokivin koristellun, puolitoistametrisen kirstun äärelle ja alkoi availla lukkoja. Raskas kansi kääntyi saranoillaan - paljastaen sisällä olevat aarteet:
- Tuo tuossa on Johannes Kastajan käsivarsi... ja siinä vieressä palanen Jeesuksen ristiä!

Tuijotin hämmennyksen vallassa lasikantisessa lippaassa olevaa muumioitunutta, tummanpuhuvaa pötkylää, jossa oli erotettavissa kaksi luuta ja jotain nahanriekaleita. Sen vasemmalla puolella oli pieni ristinmuotoinen lasirasia, jossa näytti olevan puuta sisällä.
- Öö... olisikohan näitä mahdollista valokuvata? Olen nimittäin Suomesta ja...
Munkki hermostui:
- NO POSSIBLE! Ei missään tapauksessa! Ehdottoman kiellettyä!!!
- Tuota... voisittekohan tehdä kohdallani poikkeuksen? Satun nimittäin olemaan Suomesta ja olen erikoistunut Johannes Kastajan ruumiinosien tutkimiseen. Viime kesänäkin kirjoitin aiheesta musiikkinäytelmän, jota esitettiin tuhansille katsojille erittäin pyhässä Espoon kaupungissa. Tarkempana tarkastelun kohteena näytelmässä oli Johanneksen varvasluu ja...
- En oikein tiedä... mitä munkkiveljenikin sakastissa sanoisivat, jos...
- Yksi pikku kuva vain? Se tulisi ehdottomasti ainoastaan omaan käyttööni. Ja kamerassani on pyhäinjäännösten kuvaamiseen tarkoitettua erikoisherkkää filmiä!
- No... jos katson hetken ajan toisaalle...

Ei ole totta! Munkki todella kääntyi pois päin ja antoi minun näpätä kuvan aarrekirstun sisällöstä! Kiitin kaapuniekkaa ja poistuin kiireen vilkkaa ennen kuin tämä mahdollisesti muuttaakin mielensä ja kutsuu apottivoimia apuun.