Usko tai älä! > Maailmanmatkat > “Outo joulu” Japanissa –04

Usko tai älä! - Maailmanmatkojen kohokohtia

“Outo joulu” Japanissa –04

Villa Hummerheimin urakoitsija Heikki Karjalainen tunnetaan värikkäästä kielenkäytöstä – yksi hänen ahkeraan viljelemistä sanonnoistaan on “Oli tulla outo joulu!” (Tilanne-esimerkki: Heikki oli taannoin ampunut itseään työn tuoksinassa naulapyssyllä mahaan. Mies selvitti tapahtumaa jälkeenpäin, että “oli nimittäin lähellä, ettei tullut outo joulu meikäläiselle...”)

No, meikäläiselle tuli ihan oikeasti outo joulu vuonna 2004, kun Suomen tunnetuin ja asialleen omistautunein joulupukki Timo Pakkanen otti yhteyttä ja pyysi mukaansa pukkikeikalle Japaniin! – Minä hoidan Tokion ja sinä Osakan, kuului suurin piirtein ainoa toimintaohje.

Saatuani hieman tarkempia tietoja reissun luonteesta ja yksityiskohdista päätin totta mooses ottaa haasteen vastaan. Sopi hyvin elämänfilosofiaani “kaikkea pitää kokeilla ainakin kerran elämässä”!

Kyseessä oli 10 päivän mittainen keikka, ensimmäiset neljä päivää Morisawa Ltd –nimisen kirjasinyhtiön, loput Imperial Hotel –ketjun piikkiin. Firmojen edustajat olivat sitä mieltä, että ainoa oikea joulupukki tulee Suomesta ja piste. Tämä peruste olla täällä heidän vieraanaan riitti minulle hyvin.

Puitteet olivat kerrassaan loisteliaat, ja toimenkuvakin mukavan vaihtelevaa: yhtenä päivänä vierailin tarhassa ja lastenkodissa, toisena vanhainkodissa ja kehitysvammalaitoksessa, kolmantena yritysjuhlassa ja yksityiskodeissa, neljäntenä hotellin aulapartiointia ja etukäteen tilattuja huonekäyntejä...

Lisäksi ohjelmaan mahtui “Santa Concert”, jokilaivaristeilyjä ja helikopterilennätyksiä! Yhteensä laskin kätelleeni ja tervehtineeni n. 1500 muksua, joista kaikki tietysti halusivat myös tulla valokuvatuiksi pukin kanssa! Ja päälle vielä “aikuiskeikat”: kaikissa perheissä ei ollut yllättäin lapsia ensinkään – eikä kaikissa edes miehiä... Nasse-sedän sanontaa käyttääkseni “pukki oli hyvin, hyvin väsynyt” rupeaman päätteeksi!

– Voi, miten ihanaa, että ihan oikea Joulupukki Suomesta löysi tiensä tänne meille asti!
– Niin on, kulta... ja miten hyvin hän näyttää tulevan toimeen pikku Jukion kanssa!
– Kuules, vinosilmä... jos et heti paikalla laske irti parrastani, niin pukkisetä tekee sinusta vatkulia!

Kielitaitokin koheni mukavasti matkan varrella, loppumetreillä osasin jo vääntää sangen sujuvasti osakan-murteella mm. seuraavat viisaudet:

Mookarimakka! = “Kuis pyyhkii?”
Ilko de ita kai? = “Ootko ollu kiltti?!”
Anata nomewa utsukushii! = Sinullapas on kauniit silmät (toimi myös äideille...)
Sumimasen, tomo dachiwa inakamonodes = Anteeksi, mutta ystäväni on maalta (tätä käytin mm., kun valokuvaaja ei aina saanut vehjettään toimimaan)
Ookini = “Tattis vaan!”