AD & Copy > Näytelmäkirjailija > Kultainen ankka

Kultainen ankka

Tositapahtumiin pohjautuva musiikkikavalkadi Porkkalan miehitysajasta 1944-1956.

Käsikirjoitus: Ilkka Aaltonen & Ilkka Pollari
Ohjaus: Sinikka Kataja
Musiikin johto: Ilkka Aaltonen

Historiallinen tausta

Espoolainen Teatteri Hyökyvuori paljastaa produktiossaan Kultainen ankka varsin arkaluontoisia asioita maamme lähihistoriasta. Keskeinen kysymys musiikkinäytelmässä on venäläiskapteeni Ivan Belovin selvittämätön murha. Hänethän ammuttiin Lauttasaaressa, kun neuvostosotilaat olivat marssimassa Helsingistä Porkkalaan marraskuisena yönä 1944. Tilanne oli Suomelle ulkopoliittisesti hyvin arka, ja syyllistä etsittiin epätoivoisesti. Olot olivat vielä hyvin epävakaat, ja syystä pelättiin, että Neuvostoliitto voisi tapauksen varjolla jopa miehittää Suomen. Kommunistit puuhasivat Suomesta mallikelpoista Venäjän vasallivaltiota.

Nykyihmiselle tämä kaikki tuntuu kovin kaukaiselta ja vieraalta. Syksyllä 1944 ei kuitenkaan ollut vielä mitään takeita siitä, että rauhanehdot pitävät ja että Suomi onnistuu säilyttämään itsenäisyytensä. Pari vuotta suomalaiset elivät kuin veitsi kurkulla, koska kaikki venäläisten ehdot oli hyväksyttävä. Mitään vakavampia seuraamuksia Belovin murhasta ei kuitenkaan onneksemme tullut, koska samoihin aikoihin tärkeämpi rintama alkoi vaatia Moskovan toimenpiteitä. Venäläisillä ei riittänyt resursseja Suomen miehittämiselle, kun kilpajuoksu Berliiniin alkoi.

On epäilty, että Belovin ampuminen olisi ollut Mainilan toisinto, suora käsky Stalinilta. Tarkoitus oli leimata syyllisiksi “suomalaiset valkobandiitit”. Hotelli Tornissa päämajaansa pitäneen Liittoutuneiden valvontakomission johtajana toimi kenraalieversti Andrej Zhdanov – sama mies, joka oli 1939 masinoinut talvisodan aloittaneet Mainilan laukaukset! Ei ole kovin kaukaa haettu arvaus, että samaa metodia yritettiin käyttää uudestaan.

Stalin, yksi historian suurimmista psykopaateista, hykerteli tekevänsä Suomesta “kultaisessa häkissä elävän kommunistisen mallikansan”. Valpon soluttaminen kommunisteilla 1945-48 oli askel tähän suuntaan. Näytelmässä Stalin miettii nimeä pirulliselle operaatiolleen ja hyräilee samalla pilkkalaulua Mannerheimista. Näin syntyy symbolinen nimi sekä attentaatille että itse näytelmälle: Kultainen ankka.

Tapahtumia käsitellään näytelmässä tuttujen laulujen kautta sekä lämpimän huumorin ryydittämänä. Luvassa on romantiikkaa, jännitystä ja poliittisesti hyvin kiehtovia juonenkäänteitä, joita ei olisi tohtinut esitellä julkisesti vielä pari vuosikymmentä sitten!